Palanen kakkua pois, jotenkin taas oudon vähän. Pois kuitenkin.

Väsyttäisi, vaan ei auta, tienaamaan on lähdettävä maakuntaan. Pari-kolme sataa kilometriä taitaa tulla mittariin ennenkuin on taas kotona.

Ottaa vietävästi päähänkin, 28 työtuntia meni sivu suun kun en eilen kuullut tekstiviestin ääntä ajoissa. Se olisi tehnyt mukavan lisän kukkaroon. Tosin olisi sitten ollut ensi viikolla neljä 15 tunnin työpäivää. Ehkä vähän liian rankkaa minun unihäiriöilleni kuitenkin. Silti, se raha...

Yksi homma pitäisi vielä laittaa vireille, jahka ehdin koneen ääreen rauhoittua ja treenata englantiani. Nyt on kyllä mahdoton vimma saada velat pois! Money makes Tuittura go round and round, round and round....

Yhä morkkis ostamistani kengistä, että pitikin hairaantua. On sitä jotain oppinut, tai ainakin nyt viimeistään oppii. Olo on kun olisi viikon ryypännyt, yksien kenkien takia. Sitä saa mitä tilaa.

No, lähdetään tekemään lantteja kukkaron pohjalle!